Nihkeä keli oli tavallisin keli 1990-luvulla kun aloitin toden teolla panostamaan työhyvinvoinnin kehittämiseen. Koko sana työhyvinvointi oli silloin tuntematon. Puhuttiin varhaiskuntoutuksesta, josta myöhemmin tuli työkykyä ylläpitävä toiminta (TYKY) ja tänään puhumme työhyvinvoinnista (TYHY).

Kun 20 vuotta sitten keskustelin yritysjohtajien kanssa niin melko tavallinen lausahdus oli ”töihin tullaan tekemään töitä eikä viihtymään”. Ääni kellossa on muuttunut. Useimmat johtajat, sekä yrityksissä että muissa organisaatioissa, ovat tutustuneet sen verran tieteellisten tutkimusten tuloksiin, että keskustelu heidän kanssaan työhyvinvoinnista luistaa hyvin. Melkein jokainen ymmärtää, että henkilöstön työhyvinvointi vaikuttaa jopa voimakkaastikin tilinpäätöksen viimeiseen riviin. Itse olen matkan varrella oppinut puhumaan johtajien kieltä, eli vaikka olenkin lääkäri niin puhun paljon euroista. Puhumme siis samaa kieltä: katsomme lukuja/euroja ja keskustelemme siitä, miten olisi mahdollista vaikuttaa näihin.

Kun 1994 julkaisimme professori Guy Ahosen kanssa tulokset yhden terästehtaan varhaiskuntoutushankkeesta DalBo, niin tämä oli todennäköisesti ensimmäinen laatuaan Suomessa ellei jopa koko maailmassa. Vuotuinen panos hankkeeseen oli 300 000mk ja hyöty 3 000 000mk. Kymmenkertainen tuotto herätti tietysti mielenkiintoa ja ihmetystäkin. Voiko investointi henkilöstöön todellakin olla näin kannattavaa? Terästehtaan silloinen tiedotuspäällikkö totesi myös, että DalBo oli yritykselle ylivoimaisesti eniten positiivista imagoa tuottava juttu kun Helsingin Sanomissakin oli kokonainen aukeama hankkeesta. Tänään meillä on Suomessa jo useita hyviä työhyvinvoinnin kehittämishankkeita, joista on tehty liiketaloudellinen raportti.

Slogani ”vastakkainasettelun aika on ohi” ei tietenkään pidä sellaisenaan paikkansa. Mutta onhan tilanne suomalaisilla työpaikoilla muuttunut melkoisesti muutaman kymmenen vuoden aikana. Tänään tehdään organisaatioissa menestyksekkäästi yhteistyötä johdon ja henkilöstöryhmien välillä. Tiedetään että suurimmat viholliset eivät välttämättä ole oman talon muut tahot vaan maapallon toisella puolella olevat toimijat. Toimimalla järkevästi yhdessä luomme parhaat edellytykset yritysten menestymiselle ja kaikkien suomalaisten hyvinvoinnille. Itse olen usein todennut tämän positiivisen kehityksen suhtautumisessa yhteisiin tavoitteisiin yrityksissä. Joskus on jopa vaikeata tietää onko äänessä pääluottamusmies vaiko toimitusjohtaja. Niin samanlaista kieltä puhutaan ajoittain.

Yritykset ja muutkin organisaatiot tarvitsevat työkalut työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Tämän takia kehitimme Metal Age menetelmän ja KivaQ nettityöhyvinvointikyselyn käytännön työhyvinvoinnin kehittämisen mahdollistamiseksi ja helpottamiseksi. Ensin arvioidaan työhyvinvoinnin tilannetta käyttäjäystävällisellä, nopealla  ja edullisella KivaQ kyselyllä ja tämän jälkeen ryhdytään työhyvinvoinnin kehittämiseen osallistavalla Metal Age menetelmällä.

Olen kouluttanut toista sataa Metal Age fasilitaattoria Suomessa ja kymmeniä Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Aktiivisten fasilitaattoreiden määrästä minulla ei ole tietoa. Itse olen fasilitoinut tai muuten ollut mukana hankkeissa, joissa on ollut n.100 Metal Age workshopia, joissa yhteensä n. 2000 osallistujaa.

Kahdenkymmenen vuoden kokemuksen perusteella uskallan väittää, että konkreettisia tuloksia syntyy!

– Ove Näsman