Työhyvinvointihankkeen suunnittelun check-lista

Tästä check-listasta voi olla hyötyä työhyvinvointihanketta suunnittelevalle.

Olen ollut mukana suunnittelemassa monta työhyvinvointihanketta. Vaikka jokainen hanke on uniikki niin tietyt asiat pätevät joka hankkeessa. Jos huomioitte alla olevat kohdat niin todennäköisesti onnistutte paremmin.

  1. Suunnitelkaa hanke alusta asti yhteistyössä henkilöstöryhmien edustajien kanssa. Näin hankkeesta tulee koko henkilöstön/työpaikan hanke.
  2. Puhukaa aina investoimisesta henkilöstöön. Välttäkää sanaa henkilöstökustannus.
  3. Puhukaa henkilöstölle aina työhyvinvoinnin kehittämishankkeesta eikä sairauspoissaolojen vähentämisestä tai eläkeiän nostamisesta. Johdolle pitää tietysti kertoa parantuneen työhyvinvoinnin positiivisesta vaikutuksesta kokonaistuottavuuteen ja kannattavuuteen (kunnissa tehokkuuteen).
  4. Projektiryhmään tulee valita edustaja/edustajia johdosta, henkilöstöhallinnosta, henkilöstöryhmistä, työterveyshuollosta ja työsuojelusta. Kuntapuolella valitaan ryhmään myös kuntapoliitikko. Projektiryhmällä tulee olla päätäntävalta hankkeen asioissa talousarvion puitteissa.
  5. Keksikää hankkeelle mieleenpainuva nimi esim. nimikilpailun avulla.
  6. Sekä sisäinen että ulkoinen tiedottaminen hankkeesta on tärkeää. Paikallislehdistö tiedottaa usein mielellään tämäntyyppisistä investoinneista. Näkyminen lehdistössä nostaa hankkeen imagoa.
  7. Hanke saa olla suhteellisen pitkä, 3-5 vuotta. Työhyvinvoinnin kehittämisen tulokset näkyvät usein useamman vuoden viiveellä organisaatiotasolla.
  8. Ylimmän johdon pitää olla näkyvästi sitoutunut hankkeeseen vaikka ei välttämättä tarvitse osallistua itse hankeryhmän työntekoon.
  9. Hankkeen pääpainon pitää olla työhyvinvoinnin kehittämisessä eikä mittaamisessa.
  10. Työhyvinvoinnin kehittäminen kannattaa usein aloittaa aiheesta jo kiinnostuneista ryhmistä. Esim. vapaaehtoinen ilmoittautuminen hankkeen workshopeihin takaa useimmiten positiivisen alun hankkeelle ja hyvän imagon. Alussa skeptisesti suhtauvat ryhmät tulevat yleensä myöhemmin mukaan hankkeeseen.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                         Jos käytätte KivaQ kyselyä ja Metal Age menetelmää
  11. Metal Age prosessi (workshop 1-2 päivää ja kolme seurantaa á 4h) kestää noin puolitoista vuotta. Seurannat pidetään lähellä työpaikkaa,   workshop taas mieluummin paikassa, jossa saadaan hieman etäisyyttä työpaikkaan.
  12. Jos KivaQ kyselyä käytetään koko organisaatiossa niin kannattaa ensimmäisellä kerralla harkita kyselyn tilaamista konsulttipalveluna. Seuraavat kyselyt voi organisaatio helposti tehdä itse. Mikäli KivaQ tehdään työyksikkötasolla (=esimies ja hänen alaisensa) kannattaa harkita tulosten kertomista koko henkilöstölle ainoastaan osasto- tai jaostotasolla.
  13. Suositellaan uusi KivaQ ennen jokaista Metal Age workshopia ja seurantaa.
  14. Jotkut esimiehet empivät mukaan lähtemistä. Kannattaa harkita kirjan ”Metal Age ja Kiva-kysely” jakamista esimiehille jotta tietäisivät miten työhyvinvointia on tarkoitus kehittää.                                                                                               – Ove Näsman